Kuten monessa muussakin asiassa, myös hyvän uusmedia- tai PowerPoint-esityksen rakentamisessa, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnittelun lähtökohtana on hyvä olla se mitä ollaan kertomassa, kenelle, milloin ja miksi. Kohdeyleisön tunteminen auttaa muotoilemaan sanoman yleisölle sopivaan kieli- ja ulkoasuun sekä toivotun tunnelman luomiseen.

Esityksen alkuun ja loppuun kannattaa panostaa. Alussa tehdään ensivaikutelma ja pyritään herättämään yleisön mielenkiinto, joten alun olisi hyvä olla mukaansatempaava. Esityksen rakenteen tulisi olla selkeä ja johdonmukainen, jotta sitä olisi vaivaton seurata. Jos esitys on laaja, vaihteleva rytmi pitää yllä mielenkiintoa. Hyvä loppu puolestaan takaa sen, että mielikuva esityksestä on positiivinen.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Esityksen tulee olla laajuudeltaan tarkoituksenmukainen. Yhteen diaan ei kannata yrittää mahduttaa yli kymmentä riviä tekstiä. Usein pelkät asiasanat toimivat paremmin kuin kokonaiset lauseet. Kirjasinkoon tulee myös olla riittävän suuri, jotta tekstit näkyvät hyvin. Samoin esityksen väreihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta tekstit varmasti erottuvat hyvin taustasta esitystilassa.

 

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvalla, myös animaatiolla ja videokuvalla on merkittävä rooli uusmediaesityksissä. Taulukoiden, kaavioiden ja kuvien avulla voidaan havainnollistaa helposti erilaisia asioita. Uusmediaesityksiin on helppo toteuttaa myös interaktiivisuutta, mikä mahdollistaa yleisön aktiivisemman roolin esityksen seuraamisessa.

 

Hyvä esitys on tyylikäs ja persoonallinen. Siinä on käytetty erilaisia viestinnän keinoja hallitusti, ja esitys koskettaa sekä tunteita että älyä. Kaikki toteutusratkaisut tehosteineen, väri- ja äänimaailmoineen tukevat esityksen sanomaa ja sen perille menoa kohdeyleisölle. Sanoma ei jää epäselväksi.

 

Elämän tarkoitus -PowerPoint-esityksen kohdeyleisöksi valitsin peruskoulun kahdeksasluokkalaiset terveystiedon tunnilla. Esitys voidaan katsoa syömishäiriöitä käsittelevän oppitunnin alussa keskustelun ja työskentelyn motivoimiseksi. Nuorten kanssa voidaan tarkastella anoreksiaa sairastavan ja terveen nuoren ajatusmaailmaa ja niiden eroja, voidaan pohtia millaisia muita tarkoituksia elämällä voi olla kuin laihtuminen.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa terveystiedon opetuksesta sanotaan seuraavaa: "Terveystiedon opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä niin, että hän ymmärtää erilaisten elämän arkitoimintojen ja hyvinvoinnin olevan sidoksissa toisiinsa. Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas arvostaa terveyttä ja osaa tehdä omaa terveyttään edistäviä valintoja. Hän ymmärtää omat vaikuttamisen mahdollisuutensa terveyden ja turvallisuuden edistämisessä ja sairauksien ennalta ehkäisemisessä. Nuorelle pyritään luomaan toimintavalmiuksia omaa terveyttä uhkaaviin ja sosiaalista painetta tuottaviin tilanteisiin. Oppilasta kannustetaan etsimään ja hankkimaan omatoimisesti terveyteen liittyvää tietoa. Häntä kehotetaan suhtautumaan tarjolla olevaan informaatioon kriittisesti. "

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

8–luokkien terveystiedossa käsitellään ravintoon liittyviä asioita, jolloin tavoitteina on, että oppilas tunnistaa syömishäiriöt ja tiedostaa päivittäisen energia- ja ravintoainetarpeensa.

 

Esityksessä käsitellään aihetta elämän tarkoitus muun muassa lääketieteen, ravitsemustieteen ja psykologian näkökulmista.

Ennätysvonkale Patosjärvellä

Kahden yli kolmekymppisen, työttömän ja perheettömän, ilman pelastusliivejä vesillä liikkuneen, vanhan koulukaveruksen syksyinen kalareissu oli päättyä onnettomasti. Miehet kalastivat heille jo lapsuudesta asti tutuksi tulleella mutta syrjäisellä Patosjärvellä. Miehet olivat itse kyhänneet kalastusvälineekseen virvelin vanhasta jousipyssystä. Vieheeksi he olivat löytäneet vaaksan mittaisen punalkylkisen woppler-vieheen.  

Toisen miehen vielä hörppiessä rauhallisesti kahvia, toinen ampui uistimen jousipyssyvirvelillä 60 metrin päähän. Iso taimen nappasi heti vieheen suuhunsa, mikä yllätti miehet. 33-vuotias mies joutui hässkässä veden varaan, mutta ei hellittänyt otetta virvelistä. Sen suunnitteluun ja rakentamiseen oli käytetty paljon aikaa ja vaivaa, toimivuutta testattu lukuisia tunteja. Veneessä pysynyt 34-vuotias mies sai lopulta kiinnitettyä veden varaan joutuneen kalastajan ankkuriköyden avulla veneeseen ja hinasi soutamalla tämän rantaan mukanaan ennätyksellisen suuri, jopa 13.5 kiloinen taimen.

Veden varaan joutunut kalastaja alkoi jo olla kohmeessa kylmän veden vuoksi. Onneksi 34-vuotiaalla miehellä oli mukanaan matkapuhelin, jolla jo kohmeiselle kaverille saatiin hälytettyä apua. Sepe-pelastuskopteri Oulusta lennätti heidät lämpimään ja kalastajat olivat innoissaan kopterikyydistä. Siitä riittikin kotopuolessa kerrottavaa. Kaverusten äidit pääsivät keittämään ylpeinä pojilleen taimensoppaa. Keittoa ennätysvonkaleesta tuli monta kattilallista ja sen makua sai maistaa koko kylän väki.

 

Stereotypia

Masa ja Pera edustavat kirjoituksessa vähävaraisten, työttömien, syrjäseudun aikamiespoikien stereotypiaa. Heillä on runsaasti vapaa-aikaa, he viihtyvät syrjäisillä kalavesillä eikä heillä ole käytössään nykyaikaista peastusvälineistöä. Virvelinsäkin ovat kyhänneet itse. Miehet nauttivat äitiensä tarjoamista liha- ja kalapöydän antimista, itse tuskin häärivät keittiössä.

Kolmansissa harjoituksissa analysoimme kuvia, tutustuimme käsitteisiin paradigma ja syntagma, metafora, konnotaatio ja myytti. Harjoitukset olivat mielenkiintoisia eli tehtävät riittävän selkeitä ja ymmärrettäviä, että saivat mielikuvituksen liikkeelle.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Blogia varten tuli keksiä viisi yleisesti tunnettua symbolia. Ensimmäiseksi tuli mieleen sydän, jota käytetään rakkauden symbolina. Kukon/kanan kuva ovessa tarkoittaa miesten/naisten wc:tä. Jin ja jang –merkillä kuvataan vastakkaisten voimien tasapainoa esim. naiseus ja mieheys. Viidestä erivärisestä ympyrästä muodostuneet olympiarenkaat kuvaavat olympiahengen yhdistämiä viittä maanosaa. Pääkallon kuva puolestaan varoittaa myrkyllisyydestä.

 

Viestien tulkitseminen on kulttuurisidonnaista. Aivan kuten olemme oppineet sanojen merkityksen, olemme oppineet myös äänenpainojen, ilmeiden, eleiden ja koko tilanteen tulkitsemisen ympäristöllemme ja kulttuurillemme ominaisella tavalla. Kun suomessa pään nyökkääminen tarkoittaa ”kyllä” ja pään pudistaminen ”ei”, samat eleet jossain toisella puolella maapalloa tarkoittavat päinvastaisia asioita. Esimerkiksi Kreikkalaiselle pieni pään nyökkäys ylöspäin merkitsee ”ei”.

 

Voimme tietämättämme loukata ihmisiä erilaisilla eleillä. Monissa kulttuureissa istuminen taaksepäin nojaten, kädet rinnan päällä puuhkassa viestii uhmaa ja välinpitämättömyyttä. Samoin istuminen jalka toisen päällä jalkaterän osoittaessa ihmistä kohti koetaan monessa kulttuurissa erittäin loukkaavana. Silmiä sanotaan sielun peiliksi ja katsekontakti onkin tärkeää kommunikoinnissa, mutta esimerkiksi muslimikulttuurissa miesten ja naisten välistä katsekontaktia vältetään.

 

Suomalaisen euron kolikossa olisi voinut olla tasapainossa olevan vaaka. Toisella puolella olisi naaraan, toisella uroksen merkki. Näin euron kolikko kertoisi maailmalle Suomelle tärkeästä tasa-arvosta kaikkien kansalaisten kesken. Täällähän naiset saivat ensimmäisinä äänestysoikeuden. Kolikko myös muistuttaisi meitä kaikkia tästä tärkeästä asiasta, jos joku sattuu välillä sen unohtamaan…

Toisissa harjoituksissa tarkastelimme www-sivustoja, sivujen sisältämää toistetta ja entropiaa sekä niiden merkitystä sanoman välittymisen kannalta. Tutustuimme Jakobssonin malliin sekä ideoimme iskulauseita Blankolle.

Vertailimme Lordin http://www.lordi.fi ja Ylen http://www.yle.fi/ www-sivustoja. Totesimme että Ylen sivuilla on rakenteen kannalta enemmän toistetta, mikä helpottaa lukijaa navigoimaan ja löytämään haluamansa tiedon. Pari kertaa sivuilla vierailtuaan löytää helposti sen mitä etsii: tiedon välittäminen onkin yksi tärkeimmistä ylen sivujen tarkoituksista. Lordin sivuilta sen sijaan löytyy bändin imagoon sopien ulkoasultaan ja osin rakenteeltaankin enemmän entropiaa. Esimerkiksi pienestä Suomen lipusta oikeassa alalaidassa ei pääse suomenkielisille sivuille niin kuin tällaisesta logosta yleensä. Totesimme yleisesti toisteen helpottavan sivujen lukemista ja entropian auttavan huomion kiinnittymistä haluttuun seikkaan.

DNA ja Jakobssonin malli

DNA:n www-sivuston ulkoasu (mm. väritys, nuorekkuus ja huumori) viestii sitä, että yritys on valinnut sanoman vastaanottajaksi eli mainonnan kohteeksi nuorekkaat, ajan hermolla elävät ja sosiaalisesti aktiiviset ihmiset. Yritys pyrkii vaikuttamaan ihmisiin iskulausein ja huumorin keinoin. Se viestii että voit käyttää rahaa muuhun elämään, kun alat DNA:n asiakkaaksi: "Elämä kallis, DNA halpa". TV-mainoksissa esiintyy humoristinen arkityyppi, johon jokainen voi samaistua: "Mulla on kaamee kapula." Samaa viestiä:"Ala DNA:n asiakkaaksi" toistetaan näin myös toisessa mediassa eli pidetään auki kosketusta viestin vastaanottajaan.